perjantai 4. marraskuuta 2011

No worries, Messu-tv saapuu ruutuihin!

Kello 8:50 koulumme kuvastudion ovi käy ja sisälle tepastelee Pinja. Hän pysähtyy kuin tehdäkseen sisäistä päivitystä siitä, keitä on paikalla ja minne sitä irtaimistonsa jättäisi. Samalla kädessä oleva aamukahvi rämähtää näyttävästi lattialle. Kymmenpäinen joukkio kääntyy katsomaan hiljaisena vasta syntynyttä lampea. Pinja parkaisee ensimmäisenä ja sitten kiikutamme yhteistuumin käsipapereita onnettomuuspaikalle ja keksimme tapahtumalle symbolisia merkityksiä. Ainakin studioon on levinnyt huumaava kahvin tuoksu.


"Mä käyn hakee uuden kahvin, vaikka riskillä", Pinja kuittaa tapahtuneen.

Tervetuloa seuraamaan TAMK:n toisen vuoden elokuva- ja televisioalan opiskelijoiden syksyn pyöritystä, joka huipentuu Suomen Kädentaidot 2011 -messuilla. Meillä on messupaikalla oma lava, josta lähetämme neljä suoraa tv-lähetystä Stadi.TV:lle. Suomen Kädentaidot -messut ovat houkutelleet messuhallit täpösen täyteen aiempina vuosina, joten työntekomme tulee saamaan huomiota myös paikan päällä. Valot, kamera - virkkaa! -blogimme punaisena lankana on oma tekemisemme, kuten: ”Oppiiko kuvaussihteeri laskemaan nopeasti oikeat aikakoodit lyhyellä matikallaan? Miten ohjelmien sisältöjä voidaan vielä hioa? Katsoohan juontaja varmasti oikeaan kameraan?”

Itse messuviikonloppuna Tampereen Messu- ja Urheilukeskus tulee kuitenkin olemaan niin täynnä kaikenlaista tohinaa, että maustamme blogia varmasti myös kiinnostavimmilla messutärpeillä.

Palataan takaisin kuvastudioon. Pian on käynnistymässä harjoituslähetys: Pinja ja Satu lupautuvat olemaan studiovieraina ja Jusa istuu juontajan jakkaralle. He saavat puhua mitä sylki suuhun tuo, mutta muut opiskelijat keskittyvät työtehtäviinsä aivan kuin kyseessä olisi oikea lähetys. Yksi äänittäjistä on laittamassa nappimikkejä haastateltaville. Ohjaajan rooliin totutteleva Katri kajauttaa koko työryhmän koolle ja alkaa käymään läpi tulevan harjoituksen ajolistaa.

Huomaan, että toinen messulähetysten sisältötuottajista on saapunut studion reunamille haistelemaan harjoituslähetyksen odotustunnelmia. Nappaan Jonnan hetkeksi juttusille ja kyselen häneltä, mitä hän voi paljastaa meille tulevista messulähetyksistä.

- Yhdessä tekemisen ilo on yksi meidän ajatuksista: käsityö, kotoilu, tuunailu. Ohjelmat eivät keskity pelkästään perinteisiin käsitöihin, vaan mukana on myös uusia juttuja. Yksi lähetys käsittelee miesten kädentaitoja. Miten esimerkiksi poroa hyödynnetään sarvesta hännäntupsuun, Jonna kertoo.

Opiskelijat siirtyvät omille tonteilleen, esimerkiksi ohjaaja, kuvaussihteeri ja kuvamiksaaja menevät lähetyshuoneeseen ja äänittäjät äänitarkkaamoon. Studioon jää kolme kuvaajaa, studio-ohjaaja, juontaja ja haastateltavat. Viimeisenä Katri puhahtaa: ”Jos tulee virheitä nii älkää hirveesti hirttäkö.”


"Hei, saataisko tonne ylös valo?", Katri kysyy. Pinja ja Satu odottavat lähetyksen alkua.

Pian studio-ohjaajana oleva Otto näyttää Jusalle merkin, että tämä voi aloittaa alkujuonnon. Jusa lupailee keskustelua vampyyreistä ja zombeista. Koska studio-ohjaaja kuulee lähetyshuoneen käskyt kuullokkeissaan, Otto tietää ohjata Jusan vieraiden luokse juuri oikeaan aikaan.


Lauri kuvaa, kun Jusa kysyy lisää zombien rintavarustuksesta.

Kuvaajat työskentelevät keskittyneinä kameroiden takana. Myös heillä on kuulokkeet, joista he saavat Katrin ohjeistukset esimerkiksi kuvakokojen vaihtamisesta. Muuten studiossa tunnelma on suhteellisen leppoisa. Vieraiden keskustelua seuraa sivusta myös Otto Inkiläinen, joka odottaa omaa vuoroaan kameran eteen. Hän tulee olemaan juontajana myös varsinaisissa messulähetyksissä. Tällä hetkellä Pinja ja Satu kuitenkin pohtivat Jusan esittämää kysymystä siitä, voivatko keiju ja vampyyri saada keskenään lapsia. Molemmat päätyvät kielteiseen ratkaisuun. Studio-ohjaaja yrittää saada keskustelun loppumaan ajolistan mukaisesti ja viittoo Jusalle hirttomerkkiä, mistä juontaja tajuaa katkaista keskustelulta siivet.

Studio-ohjaaja pyytää Inkiläisen ja Jusan lavan vieressä olevan ”askartelupöydän” luokse. Kuvaajat rullaavat kamerat lähemmäs ja siirtymän pitää tapahtua nopeasti. Studio-ohjaaja näyttää käsimerkin ja Inkiläinen on saman tien opastavinaan Jusaa isänpäiväkorttien tekemisessä. Samalla hän tiedustelee, onko Jusa kuullut huhua siitä, että Hupun, Tupun ja Lupun isä olisikin Hannu Hanhi.


Korttien askartelun jälkeen Jusa ja Otto siirtyvät lavalle.

Lähetyshuoneen ovi rävähtää auki ja joku huikkaa kaikkia palautteelle. Huoneessa ilma on paksua ja porukka kuin puolimaratonin juossutta. Äänitarkkaamon oven pieleen nojailee äänittäjä, joka katsoo opettajaa kuin kysyen: ”No, miten meni?”

Tuomas Jaakkola, joka on yksi kurssin opettajista, kertoo nauhojen ylimenojen sujuneen loistavasti. Hän myös antaa Katrille kiitosta siitä, että loppua kohden kamera-ajoja tuli enemmän. Pientä säätöä seuraavassa harjoituksessa tekevät myös äänityöläiset, sillä nyt studiokeskusteluiden väleissä olevat insertit kuuluivat hieman hiljaisina. Jaakkola näyttää uskovan ryhmään ja toteaa: ”No worries.”

Kello on 10:10, ja pian aloitetaan uusi kierros: toinen kuvaussihteeriyttä harjoitteleva alkaa laskemaan sekunteja lähetyksen alkuun...


Pinja ei aio kaataa kahvia toistamiseen!

Lähettäjä: Senni Loikala

1 kommentti:

  1. Ja tietenkin jollain on heti kamera valmiina, jotta kahvikuppi saadaan ikuistettua... Näin minäkin aina teen, ensiksi otetaan kuva ja sitten vasta mietitään, että pitäisköhän tehdä jotain ;)

    VastaaPoista